Keho ja mieli kulkevat käsi kädessä. Tunteet asuu meidän kehossa ja kaikki meidän kokemukset on jossain kohtaa kehoa tallessa. Mieli ja ajatukset tekee näistä näkyviä ja ymmärrettäviä. Kehoa pitää kuunnella tarkalla korvalla ja pitää mieli kurissa, koska se osaa selittää kehon tuntemuksia myös väärinpäin ja miten ihminen itse haluaisi asioiden olevan.
Kehon ja mielen toimivan yhteyden säilyttämiseksi omasta mielestä ja sen lihaksen joustavuudesta on hyvä myös pitää huolta. Ja siksi kannattaa kehittää omaa psyyketään. Kiristynyt mielen lihas hidastaa palautumista ja aiheuttaa stressiä.
”Perhosia vatsanpohjassa” = jännitys, innostus
”Vanne kiristää päätä” = ärsytys, vihaisuus
”Pala kurkussa” = surullisuus
”Rinnassa läikähtää” = rakkaus, ihastuminen
Ylläolevista arkipäiväisistä sanonnoista huomaa, että tunteet ja tuntemukset on kehossa. Eikä mieltä ja kehoa voi erottaa näin ollen toisistaan.
Esimerkiksi jännitys on tunne, mutta se näkyy kehossa monin eri tavoin. Jännityksellä on tärkeä tehtävä, siksi sitä ei kannata edes koittaa poistaa vaan hyväksyä se. Keho virittäytyy silloin valmiiksi ja valppaaksi siihen mitä ollaan tekemässä. Vireystila nousee ja aistit terävöityy, tätä tarvitaan hyvään suoritukseen. Mutta jännittämisen jännittäminen ja iso pyrkimys päästä siitä eroon on huono asia. Jos annamme liikaa valtaa jollekin häiritsevälle asialle, sitä isommaksi sen häiritsevä vaikutus kasvaa vaikka hokisimme älä jännitä.
Kaikki ne tunteet, joita koitamme piilottaa ja kieltää, varastoituu meidän kehoon. Sieltä käsin ne tunteet alkaa ottaa tilaa ja mielen joustavuus heikkenee. Kun joustavuus loppuu kokonaan, jotain tulee väkisin ulos. Silloin se kuuluisa Pandoran lipas aukeaa. Usein ennen sitä purkausta, kehosta on tullut jo signaaleja, jotka olemme ohittaneet. On sattunut vatsaan, on ollut pää kipeä on ollut hermo kireällä ja on väsyttänyt. Jos vaan opimme kuuntelemaan kehon signaaleja, alamme voimaan paremmin.
Kaikki kehon tuntemukset, myös kipu voidaan kokea miellyttävänä asiana tietyissä tilanteissa mielen niille antamien merkitysten takia. Urheilija esimerkiksi oppii sietämään ja rakastamaan pahaa oloa kisatilanteessa, koska mieli sanoo että siitä saa palkinnon. Mahdollisen voiton, uuden ennätyksen tai euforisen olotilan onnistuneen suorituksen muodossa.
Arkielämässä jokainen voi miettiä miten tunne näkyy omassa kehossa ja kuinka eri tunteita voi aktivoida. Kun rypistää otsaa, kaikki tuntuu vähän pahemmalta. Kun hymyilee ja nostaa kulmia kiinnostuneesti, tekeminen tuntuu helpommalta. Jokainen pystyy aktivoimaan erilaisia tunnekokemuksia kehossaan.
Koitetaan vaikka:
Laita silmät kiinni ja tunne hengitys. Keskity omaan hengitykseen. Sitten mieti miltä tuuli tuntuu iholla, tai miltä läheisen ihmisen halaus tuntuu, tai miltä tuntuu seistä ykköspallilla kisan jälkeen tai miltä tuntuu tehdä maali. Kaiken tämän voi kokea kehossa mielen kautta mielikuvien voimalla.
Mitä tunsit?
Keho kertoo meille todella paljon, kun sitä malttaa kuunnella. Ja mieli tulkitsee sen meille sanoiksi.
Seuraa Instassa ja saat useammin ajatuksia mielen joustavuudesta 🩷
https://www.instagram.com/behindthebody_herself/
Jaa:
